Paluumme treenien pariin jäi viime viikolla lyhytaikaiseksi, etten sanoisi tähdenlennoksi. Syitä ja tekosyitä riittää aina; oli Karvakuonon tekoa, Rantin lääkärikäyntiä, trimmausta, puutarhanhoitoa ja jossei ollut liian kuuma, niin ainakin tuuli liikaa tai sitten olin vaan niin väsynyt

Trimmattavana olivat molemmat ja Rantin kesätukan viimeistely vei enemmän aikaa ja voimia kuin Renan näyttelyeleganssi. Olen ikäni harrastanut käsitöitä ja sitähän teen nytkin - langat ja kankaat ovat vaan vaihtuneet karvoihin. Näyttelytrimmin viimeistely on yhtä palkitsevaa, kuin on valmiin vaatekappaleen silitys tai neulepuseron kokoonompeleminen. Trimmauksen lopputulos ei tosin ole kovin pitkäikäinen  ;-)

Sain Renasta mielestäni 'ihan siistin' ja ilmeisesti tuomarikin oli sitä mieltä. Asiaa tietysti auttaa se, että koira on kaunis :-). Jossain siis onnikin potkii, vaikka koepuolella on tulokset jääneetkin tämän kevään tavoitteista, syystä jos toisesta.

Ranti ei ole siisti, mutta suhteellisen karvaton kuitenkin. Ranti ei myöskään ole aivan kunnossa, mutta selvittämättä on, mikä sitä tällä kertaa vaivaa.

Hillitöntä treeni-innostusta ei ole lähitulevaisuudessakaan näkyvissä, koska ajatukset ovat kuitenkin Renan juoksun alkamisessa. Kalenterissa ei ole yhtään ainutta kisaa, eikä edes näyttelyä, joten ei ole mitään 'syytä' harjoitella... Erkkarissa urokset olivat jo kovasti kiinnostuneita, joten ehkäpä kohta oikeasti siirrytään tästä juoksujen odottamisesta astutuspäivien odottamiseen ja siitä ultratulosten odottamiseen ja siitä...

Tässä näyttelyrinsessan (vai oliko se tällä kertaa näyttelyn Kuningatar ;-)) tämän päivän puuhia. Huom. Rantin ilme.