Uusi viikko ja uusi kouluttaja - onneksi oli vanha tuttu Hymy.

Treenaavia koiria oli vain kolme, joten pystyimme harjoitelemaan tehokkaasti ja oli sitä paitsi ihanan hiljaista....

Itsenäisesti oli tilaisuus treenata kaikki kontaktit, kepit,  rengas ja putki. Puomi, 3xhyppy, rengas, kepit, putki, puomi - kierroksella olisi pystynyt tekemään monenlaistakin vääntöä, mutta keskityin esteiden vahvistamiseen. Alkuun olimme jostain syystä Renan kanssa vähän eri planeetalla, mutta tilanne korjautui kyllä. Olisikohan pitänyt huolehtia edes jonkinlaisista aloitusrutiineista?

Toko-kommenttina todettakoon, että maasta istumaan nouseminen kauempaa alkaa sujumaan jo - eihän sitä olla pitkään treenattukaan...Viaton

Ohjatussa harjoituksessa otettiin aluksi aikoja eri lähtötavoille. Odotetusti hitainta oli, kun lähdin Renan kanssa samaan aikaan - se tulee samaa vauhtia minun kanssani. Mitattavalla pätkällä oli kolme hyppyä ja putki. Nopeimmin Rena pääsi putkeen, jos kutsuin sitä yhden hypyn yli. Jos kutsuin vasta tosien hypyn takaa,  ehdin hidastelemaan ennen putkea, ja se hidasti välittömästi myös Renaa.

Sivuttain irtoamista otin ensin pari kertaa maassa olevan palkan avulla, mutta ilman sitäkin pääsin irtoamaan hyvin. Tuottaisiko meidän harjoittelu oikein tulosta? Päivän sivutuotteena minulle kirkastui yksi asia: olen niin epätoivoisesti yrittänyt "opettaa" Renaa irtoamaan putkeen, että yritän "irroittaa" sitä silloinkin kun se ei ole luontevaa; pysäytän oman vauhtini,  jotta Renalle jäisi itsenäisesti suoritettavaa välimatkaa putkeen. Kumma kun ei irtoa Nolostunut. "Liikkeen täytyy jatkua..." - tottahan minäkin teorian osaan, mutta se käytäntö...! Pitäisi varmaan unohtaa koko putki"ongelma" joksikin aikaa, kun se taitaa olla ihan yksinomaan minun ongelmani - ei Renan.

Treenien päälle kannettiin vielä esteet ulos ja jäähdyteltiin koiria sen aikaa, kun VPK kävi laskemassa halliin yhden säiliöllisen vettä. Sitten esteet takaisin halliin ja kotiin Rantia ulkoiluttamaan.