Kun tarpeeksi kauan odottaa, ennen kuin kirjoittaa blogiin, ehtii unohtaa puolet asioista ja kirjoittaminen on paljon joutuisampaa - tekstiä tulee puolet vähemmän! (?)

Vielä pitää (kolmannen kerran) palata tuohon edellisessä postauksessa mainittuun lauantaihin, kun unohdin ihan mainita, että Erja ja Mei lì olivat näyttelyssä Raumalla. Mei lì -kaunokainen esiintyi hienosti (ja niin varmaan Erjakin ), tuli ROPiksi ja sai ensimmäisen SERTinsä. Onnen ROPinoita vielä kerran Millolan suuntaan!

Eli nyt pääsemme jo sunnuntaihin - viime viikon sunnuntaihin.

Kirkkonummella oli kaksi kisaa myös sunnuntaina ja hellettäkin aivan yhtä paljon. Ensimäinen rata oli Leena Rantamäki-Lahtisen, joka ei ole koskaan lukeutunut suosikkeihini. Tämä rata oli melko suoraviivaista juoksemista päästä päähän, ainoana todellisena ansana viiden metrin päässä pituudelta oleva putken pää, johon ei kuulunut mennä. Onnistui viemään Renan putken oikeaan päähän, mutta panostus oli varmaan siinä kohtaa niin suuri, että melkein heti sen jälkeen tuli virhe: Rena meni keppeihin oikein sisään, mutta ei enää kääntynyt seuraavaan väliin. Korjaamiseen meni aikaa ja keppeihin ei korjauksen jälkeen tullut tavanomaista rytmiä. Aikavirhettä kuiotenkin "vain" 5,56. Sekä Matin että Tiinan mielestä Rena eteni reippaasti.

Ilmeisesti rynnin itse tarpeettoman voimakkaasti kepeille. Ei ole videota mistä tarkistaa, mutta vahvasti kuitenkin epäilen, että itseäni saan (taas) syyttää. Ja kun videota ei ole, niin paljon muuta en sitten siitä radasta muistakaan...

Ratojen välillä soittelin näyttelykuulumisia Mynämäeltä. Siellä Mei lí oli ollut PN2 VARASERTillä.

Toinen rata oli taas Luomalan Henkan ja siitä muistan ikävästi väljän mersunmerkin ja puomin jälkeisen aidan, jolla sain(?) tehdä ennakoivan valssin. Mersunmerkissä piti vaihtaa ohjauspuolta, mutta kolmas aita oli aika ikävästi. Päädyin tekemään persjätön toisen aidan jälkeen, eli jouduin juoksemaan viimeisen ympäri, mutta ehdin hyvin ja sillä en hidastanut Renaa. Ennakoivan valssin paikan muistan, koska jouduin kuivaharjoittelemaan sitä muutaman kerran vielä suoritusvuoroa odotellessa, mutta osasin tehdä sen!  

Tein viikonlopun aikana kaikkeni tuhotakseni Renan kontaktit. Joka radalla oli kaikki kontaktiesteet ja viimeisen radan viimeisenä oli keinu ja siinä melkein jo onnistuin, mutta ilmeisesti sekin kontakti tuli otettua, koska virhettä ei tullut. Puhdas rata siis ja aikaa 3,56. Vietimme molemmila radoilla aikaa 50,56 sekuntia. Täsmällistä työtä, sano! Sijoitus oli neljäs, kolmanneksi tulleelle hävisimme sekunnin kymmenyksen. Taas saatiin Pedigreepussi kotiin vietäväksi.

Nyt on pakko taas  treenata kontakteja takaisin kohdalleen ja yrittää päästä johonkin ev-kisaan ennen seuraavia virallisissa. Epiksissä saattaisin malttaa vaatia Renaa tekemään kontaktin samoin kuin harjoituksissa.