Tänään sain pienestä treenistä ison ilon .

Olin mietiskellyt pari päivää tunnarin opettamista ja lueskellut kaikenlaista mitä käsiini löysin. Päädyin siihen, että yksinkertaisesti kokeilen, että onko Renalla jo eväät kasassa etsiä hajustettu kapula hajustamattomen joukosta.

Tein sisällä tytöille ensin vuorovedoin pikkutreeniä naksulla ja ilman. Raskan asennot eivät ole hirveästi edistyneet, joten ei siitä sen enempää, pääasia, että sai rasittaa pikku-pikku päätään. (Tosin jäi epäilys elämään, että Raska on seurannut tarkalla silmällä Renan asennonvaihtotreenejä, koska niitä se tuntui tarjoavan -ei itse asentoja ). Renalla siis seiso-down-seiso ja seiso-istu-seiso -jumppaa sekä metallikapulaan tarttumista ja pitoa klikkerillä. Metalli pysyi suussa jo monta sekuntia ja Rena jaksoi olla aktiivinen!

Mutta se tunnari sitten. Levitin lattialle kymmenkunta hajustamatonta kapulaa ja lisäsin sekaan käsissä pyörineen. Annoin kapuloiden vieressä Renalle käskyn "etsi". Rena lähti siistist haistelemaan kapuloita yksi kerrallaan. Se ei kuitenkaan  heti hoksannut, mitä hajua sen piti etsiä. Se jäi pyörimään oman kapulan liepeille (joka oli aivan liian lähellä toista kapulaa!) ja alkoi sitten "maistelemaan" läheisiä kapuloita ottaen sitten aika sattumanvaraisesti yhden suuhunsa.

Keskeytin Renan toiminnalla sanomalla "odota" ja jätin Renan poimiman kapulan sinne, mihin se siltä putosi. Otin oman uudelleen käsiin ja hieroin sihen hieman makkaraakin. Järjestelin tikut paremmin ja sijoitin oman niin, ettei se ollut liian lähellä muita ympärillään olevia. Ja ei kun uudestaan: "etsi". Rena teki nenällä töitä ja päätyi poimimaan oikean suuhunsa - NAKS - ja palkka. Ja kyllä ne kehutkin tulivat aika hersyvästi . Kerta vielä! - Pitihän se kokeilla, ettei "osuma" ollut onnen kantamoinen. Siirtelin kapuloita ja laitoin oman uuteen paikkaan. Rena haisteli taas keskittyneesti, meni kertaalleen oman yli (vähän jännitti tässä vaiheessa ) palasi hetken haisteltuaan takaisin omalle ja nosti sen! Naksautin heti tarttumisesta, mutta Rena nosti tikun käteeni asti. Voi että me oltiin iloisia!

Kyllä se tästä lähtee! Selkäsärkykin (oma!) unohtui hetkeksi... (Vain hetkeksi )