Treenasimme Jonnan, Remon ja Decon kanssa kartanolla. Renan kanssa matsattiin kolme erää, Ranti sai käydä kentällä kääntymässä kerran.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Rena sai kunnian aloittaa ja sillä oli tosi suuria vaikeuksia keskittyä tekemiseen. Se hörhötti joka suuntaan ja häiriintyi lähes kaikesta. Käytin alkuun melko reippaita hihnapakotteita, jotta sain sen keskittymään tekemiseen ja tällä kertaa pakotteiden vaikutus oli toivotunlainen ja pääsin palkkaamaan kontaktista. Tehtiin ekaa kertaa Renalle ruutua. Jätettiin yhdessä lelu ruutuun ja lähetin sitten koiran lelulle. Renan keskittymistasoon nähden harjoitus oli liian vaikea – liikaa matkaa ja liikaa toistoja. Onneksi oli monta koiraa treenattavana niin ehti miettiä välillä. Tein myös istu-maahan-istu –asennonvaihtoja, ja totesin, ettei oma keskittyminenkään ollut kovin hyvää.

 

Kasattiin molemmat Renan kanssa itseämme sillä aikaa, kun pojat treenasivat ja toisella kierroksella alkoikin jo sujua paremmin. Toistin viimekertaisesta noutoharjoituksesta sen onnistuneen osuuden, eli pari pitoharjoitusta ennen hetsaamista ja lähettämistä liikkuvan kapulan perään. Loppukin meni niin mallikkaasti, ettei tehty uutta toistoa. Välipalana muutama eteenistuminen ja sitten sivulle siirtymisiä, jotka jäivät vajaiksi kunnes siirsin palkan suuhun (prinssiryynäreitä – makuvaihtelua kouluttajallekin ;-)). Sen jälkeen alkoi perusasento napsahtaa kerralla kohdalleen. Vielä muutama istu-maahan-istu ja siinäkin alkoi olla jotain tolkkua.

 

Viimeisellä kierroksella Renan keskittyminen oli jo toiselta planeetalta verrattuna aloitukseen. Tehtiin häiriöseuraamista niin, että Jonna käveli takavasemmalla. Alussa Rena vilkaisi kerran, mutta sitten tehtiin pitkä seuraaminen ilman, että Rena olisi herpaantunut kertaakaan. Liikkeestä istumisessa otettiin ehkä neljä toistoa ja viimein alkaa näkyä valoa tunnelin päässä! Katsotaan miten käy seuraavalla kerralla…

 

Ruutu oli nyt eri paikassa ja lelukin oli vaihdettu. Jätettiin lelu yhdessä, mutta nyt lähetin Renan jo vajaan viiden metrin päästä 'ruutu' –käskyllä. Nyt ei häirinnyt uusi käsky, eikä mikään muukaan. Leikittiin ruudussa ja tehtiin vielä pari toistoa.

 

Olen aikaisemminkin kimppatreeneissä todennut, että Rena saattaa tarvita jopa puoli tuntia 'lämmetäkseen', eli tekeminen on keskittynyttä vasta, kun ollaan touhuttu tarpeeksi kauan. Ehkäpä viime aikojen epätoivofiilis on johtunutkin vain liian lyhyistä treeneistä ;-). 3-vuotiaalta voi kuitenkin jo vaatia vähän tasaisempaa suoritusta, joten siihen(kin) keskitytään jatkossa.

 

Erityisen hauskaa tänään oli nähdä, kun mörökölli-Remon turkista oli kaivautunut esiin se meidän vanha tuttu treenikaveri-Remo – se iloinen! Remon elämällä on taas tarkoitus... :-)