Tokoiltiin taas Anttilan parkkiksella. Aloin hakea jotain keinoa tiivistää Renan seuraamista. Periaate on tietysti selvä - palkataan oikeasta paikasta - mutta käytäntö on aina se joka ontuu... Miten saada koira oikeaan paikkaan ilman, että avusta tulee rasite? Mitään lopullista ratkaisua ei vielä löydetty, joten pohdintoja jatketaan. Vireen noustessa toki paikkakin paranee, lähtiskö se siitä... (valeraskautta odotellessa ).

Seisomisessa oli kokeen jälkeen tarkkailussa, mitä sellaista Rena tekee, että siitä menee 1,5 pistettä. Vastaus: Pysähtyy käskystä (takapää) mutta ottaa pari sivuaskelta (etupää) ja jää vinoon (niinhän se meni, Jonna?). Pyrittiin korjaamaan tätä. Päädyimme siihen, että nyt ainakin jonkin aikaa vahvistan pysähtymistä heittämällä palkan oikealla kädellä taakse, jotta Renalla ei ole syytä ottaa niitä kahta askelta vasemmalle.

Seisomisessa harjoittelin myös siirtymistä Renan taakse. Tätä täytyy oikeasti harjoitella, ei tule itsestään. Pääsin moittimaan liikkumisesta, mutta onneksi myös palkkaamaan paikallapysymisestä.

Seisomisten jälkeen maahanmeno oli sitten taas yhtä mahdotonta kuin kokeessakin oli ollut. Renalla tuntuu olevan taipumusta olettaa sen sijaan että kuuntelisi, mitä sanotaan. Maahanmenon vahvistamista siis. Täytyy jatkaa jäävien tekemistä sarjassa ja ennakkomerkkien käyttöä. Paikallamakuuta ja -istumista treenattiin Decon suoritusvuorolla.

Lopuksi noutotreenejä. Muutama heitto ja avustus sivulle luovutukseen. Seuraamista kapula suussa. Kapulan pitoa sivulla. Hyvältä näyttää . Noudon pahimmat ongelmat tuntuvat ratkeavan sillä, että poistan edessä istumisen paineen siirtämällä luovutuksen sivulle.

Olisi tehnyt mieli vielä kokeilla sitä, tätä ja tuota, mutta maltoin mieleni ja päätin onnistuneisiin suorituksiin. Tulossa pari treenipäivää tähän päälle, joten maltti on valttia. Toivon.