Osallistuimme lauantaina Renan kanssa Jaakko Knuutin vetämään ohjaustekniikkakoulutukseen Sporttikoirahallilla. Sporttikoirahalli on lämmin mattopohjainen halli tuossa naapurissa Juvanmalmilla. Sitä kun saisikin aina treenata yhtä miellyttävässä paikassa ja yhtä hyvällä kouluttajalla!

Meitä oli neljä koirakkoa ja aikaa oli yli kaksi tuntia, eli ihan mukavasti. Tutustuimme ensin rataan ja Jaakko esitteli kaikki ne vaihtoehtoiset ohjaustavat, joita toivoi meidän harjoittelevan tai ainakin kokeilevan. Jokaiselle jäi sitten 2 noin 20 minuutin harjoittelujaksoa.

Koska aiheena oli ohjaustekniikat, niin kontakteista radalla oli vain aa. Radan toinen hyppy tehtiin joko pakkovalssilla tai takaatyöntönä. Pakkovalssissa ei Renalla ollut ongelmia, kunhan vain minä sisäistin tekniikan. Takaatyöntö onnistui, kun en peittänyt siivekettä Renan näkyvistä ja osoitin jaloilla oikeaan suuntaan. Alun suurin ongelma oli se, että Rena ei meinannut lainkaan pysyä lähdössä!  Vähänkös turhautti kuluttaa treeniaikaa siihen .

Takaaleikkaukset sujuivat, kun annoin Renalle tilaa. Se oli niin innokkaalla päällä, ettei ollut mitään ongelmaa tehdä takaaleikkauksia. Sylikäännöstä ja vaihtoehtoisesti pospäinkääntöä harjoittelimme yhdellä aidalla ja nyt oikeasti tiedän, mikä on sylikäännös . Välistäveto sujui, kunhan osasin kääntää kroppaani oikeaan suuntaan. "Hienoin"  kuvio oli vippaus ja jaakotus. Olen joskus treenannut jaakotusta radanpätkällä, jossa se ei tuonut mitään etua perinteisempään käännökseen ja ihmettelinkin, mihin koko temppua kaivataan, mutta nyt siinä oli järkeä .

Rena oli hieno! Kauhean innokas ja lähti mihin tahansa vippauksiin ja kieputuksiin mukaan  (sitä lähtöongelmaa ei  nyt lasketa ). Toisella kierroksella hioimme vielä kuvioita. Kokeilin jopa saksalaista käännöstäkin, kun tulin kysyneeksi, mikä se on, mutta täytyy sanoa, etten vielä yhdellä kertaa ihan sisäistänyt. Lopuksi teimme koko radan. Menimme virheittä läpi, jonka jälkeen Jaakko halusi, että tekisimme radan uudelleen vaihtoehtoisilla kuvioilla. Keksin jopa uusia vaihtoehtoisia kuvioita matkan varrella mutta rata meni toisenkin kerran virheittä läpi. Eikä tarvinnyt valssata kertaakaan!  Jaakko totesti, että olette te varmoja suorittajia, mihin minun piti tietysti totuudenmukaisesti lisätä, että ei vaan ajat riitä. Jaakko lohdutti, että ohjaustekniikoita opettelemalla pääsen itse liikkumaan paremmin ja saan sillä lisää vauhtia koiraankin, mikä on varmasti totta.

Oli tosi innostavat treenit, eikä vähiten sen takia, että Rena oli aivan hurjan innokas ja pätevä. Se lähtöluvan odottamisen kanssa tappeleminen oli ainoa harmi, mutta tulipa todettua, että sen kanssa täytyy todella tehdä töitä. On se kyllä ihme epeli, aivan uskomattoman sitkeä sen varastamisensa kanssa . Oma vika, itse olen "opettanut", kun sitä tarkemmin ajattelee.  Miksi kaikki koulutusvirheet keksii vasta sitten, kun ne on jo tehty?