Lauantaina juoksin Renan kanssa Syysskaboissa kaksi starttia. Eka kisa käytiin sisällä hallissa Savikon Sepon radalla. Radan haastavin kohta oli heti toisen esteen jälkeen, kun koira piti kiepauttaa siivekkeen ympäri takaisin päin melko ahtaasta välistä ja siitä 90 asteen käännös seuraavalle hypylle, josta taas jatkettiin alkuperäiseen suuntaan.

Rena kääntyi kakkoshypyltä kohtuullisen hyvin ja osui kakkos- ja kolmoshypyn väliseen rakoonkin, mutta ilmeisesti väli oli sen verran ahdas, että kahdessa peräkkäisessä siivekkeenkierrossa ei ponnistus sattunut aivan kohdalleen ja kolmosrima tippui. En kuullut kolahdusta, mutta näin silmäkulmastani Sepon nostavan käden. Piti oikein kääntyä katsomaan, oliko rima tippunut, vai olimmeko tehneet jonkun muun virheen.

Saattaa olla, että minun oli hieman helpompi keskittyä kontakteihin, kun alla oli jo virhe. Samalla yritin kuitenkin pitää vauhdin yllä. Tein sekä aan että keinun jälkeen puolenvaihdon valssilla, joten oli helppoa painostaa Rena tulemaan kontakti alas asti. Puomilla käännyin myös eteen ja painostin. En nytkään malttanut vaatia kunnollista 2on2off-kontaktia, mutta ainakin Rena tuli alas asti. Muutenkin rata sujui suunnitellusti. Kepit olivat hyvät ja Renalla riitti intoa vielä loppusuorallekin. Muistin maaliin tultuani vilkaista kelloon ja ilokseni totesin meidän ehtineen ihanneaikaan. LUVA-nolla jäi siis vaihteeksi yhden rimanpudotuksen päähän . Mutta niin jäi varmaan monelle muullekin.

Toinen rata oli ulkomaanelävä Mowenin ja ulkokentällä. Mielenkiintoista oli, että melkein metrilleen yhtä pitkällä radalla, kuin ensimmäinen oli, ihanneaika oli 7 sekuntia tiukempi. Lisäksi pitkän miehen metrit olivat myös pitkiä - useimmat estevälit olivat vähintää 8 metriä ( säännöt kertovat maksimiksi 7m). Radan hankaluutena olivat vähän erikoiset lähestymiset muutamille esteille, enkä osannutkaan viiden minuutin tutustumisessa päättää, miten kaikki kohdat ohjaisin . Kun ei kuitenkaan ollut mitään pelkoa ihanneaikaan ehtimisestä, niin päätin soveltaa.

Hyppy, a - onnistunut kontakti - hyppy, hyppy, putki, persjättö ja onnistunut kepeille vienti, mutta Renan pujottelu alkuun vähän tahmeaa,putki, persjättö, hyppy, hyppy, valssi ja puomi. Olin taas painostamassa Renaa, mutta siitä huolimatta Rena lähti loikkaamaan ja näin, kun tuomarin käsi vieressä nousi. Jäin sekunnin osiksi miettimään, miten toimisin, mutta ärähdin vain ja ohjasin putkeen. Putken jälkeen piti malttaa jäädä kutsumaan hypyn yli, josta pussi, keinu - hyvin - ja sitten... muisti pätkii... pikaisen päässälaskun jälkeen seuraavana täytyi olla putki, josta hyppy - rengas -hyppy - 180 astetta ja hyppy ja lähtöhypyn ohi samansuuntaiseen maaliin. Tuo hyppy - rengas - hyppy -suora oli se, minkä ohjausta en osannut päättää. Päädyin juoksemaan kaariputken "sisäreunaa", jolloin jouduin leikkaamaan jälkimmäisellä hypyllä, jotta pystyin kääntämään 180 astetta. Valitettavasti ehdin liikaa Renan edelle ja takaaleikkauksessa kirjaimellisesti ajoin Renan päälle kun en itsepäisesti suostunut odottelemaan. Renan kunniaksi täytyy sanoa, että se silti yritti suorittaa esteen, mutta hyppäsi aika pahasti rimaa päin. Kaksi viimeistä estettä selvittiin taas, kun muistin viimeiselläkin ihan viime hetkellä vähän huiskaista kädellä Renalle vihjettä, että toikin pitäis ylittää... Rena siis teki parhaansa .

Maaliin päästyämme tuomari tuli vielä perästä tuomarinsihteerin juttusille perumaan Renan kontaktivirheen. ilmeisesti se oli siis loikannut kontaktille. Aikavirhettä kertyi yli 11 sekuntia, joten etenemisemme oli hitaampaa kuin ensimmäisellä radalla. Taas harmittelin, etten ollut tuonut videokameraa mukanani ja pyytänyt jotakuta kuvaamaan, koska näistäkin radoista olisi voinut taas oppiakin jotain.  Renalla alkaa kuitenkin olla taas yritystä ja hyvähän se olisi itsekin tietää, mitä on tehnyt ja mitä vaan kuvitellut tekevänsä. Renalle kuitenkin täydet pisteet yrityksestä , minulle risuja siitä, etten ollut kakkosradalla tosissani  - kyllä Rena ansaitsisi tulla ohjatuksi!

Sunnuntain kisat jäivätkin sitten väliin, kun olin Hakunilassa kannustamassa Salsaa näyttelyssä. Satoi vettä, joten ilma ei ollut mitenkään suosiollinen, eikä Salsakaan arvostanut vesilätäköissä tepastelua. Tulokseksi kuitenkin ERInomainen ja narttujen 4.