Keskiviikkona, puolitoista viikkoa sitten, sain talvirenkaat alle hyvän sään aikaan - kun treenasimme tokoa Anttilan parkkiksella pari tuntia myöhemmin, alkoi lumisade. Ja lumi on pysynyt maassa siitä lähtien.

Jonna oli minulle liikkeenohjaajana seiraamisessa. Otimme sen heti alkuun, joten Renalla oli pieniä keskittymisvaikeuksia. Vaatimalla sain parannusta aikaiseksi ja muutaman harjoittelupätkän jälkeen saatiin lähes erinomaista seuraamispätkää aikaiseksi. Jäävät tehtiin myös ohjattuna ja maahanmeno meni pieleen, kun hämäännyin liikkeenohjaajasta niin, että unohdin antaa ennakkomerkin ja toimin muutenkin aivan "kokeenomaisesti"  eli aivan oudosti. Seisoma-asentoa vahvistin ja onnistuin taas myös selän taa siirtymisessä. Kokeilin myös avon luoksetuloa, ensin pysäytin heittämällä lelun, toisen kerran pelkkä käsimerkki - just pefect!  Harjoittelimme myös noutoa ja jokaisella treenikerralla on ollut havaittavissa jotain edistymistä, en vaan muista juuri nyt, mitä se oli sillä kertaa .

Perjantaina tuli Renan bestis Karoliina-vehnis parturoitavaksi. MIelenkiintoinen kokemus sekin - minustahan on tulossa ihan pro-koneenkäyttäjä! Oli hauska voida auttaa ja nyt ilkesin kysyä, pääsisikö Ranti joskus päivähoitoon Karoliinan kaveriksi, kun meillä on Renan kanssa muuta menoa ja se kuulemma sopii hienosti.

Lauantaina ajoimme Millolaan ja Rena pääsi Mei lìn kanssa metsälenkille. Ja kylläpä äiti ja tytär painelivatkin sydämensä kyllyydestä. Juoksevia koiria on aina ihana katsoa ja Rena kyllä tarvitsikin jo pientä paineiden purkua.

Sunnuntaina sain taas nauttia Ninan erinomaisesta agilitykoulutuksesta. Sohjossa treenaminen oli uutta sekä minulle että Renalle ja se vähän hidasti, mutta ei pahasti häirinnyt tekniikkatreeniä. (Tarkemmin sanottuna, kyllä kai minä olen joskus muinoisina aikoina treenannut ulkona talvellakin...). Olin kyllä vähän "hitaalla" henkisestikin, mutta onneksi Nina jaksoi kärsivällisesti vääntää rautalangasta. Pakkovalssi (jonka luulin jo osaavani!) alkoi sujua melko pienellä väännöllä, mutta niisto olikin sitten lähes tulkoon mahdoton tehtävä. Sain kotitehtäväksi harjoitella jenkkikäännöstä.

Illansuussa Kaapo kävi näytillä. Poika on kasvanut ihan miehen mittoihin. Hauska nähdä, mitä karvojen alta lopulta löytyy, kun saadaan jätkä trimmauspöydälle asti.

Maanantaina nostin hyppyesteen etupihan puolelle. Harjoittelimme alo-hyppyä. Irtoaminen onnistui hyvin, pysähtyminen oli ok, mutta Rena ei pysynyt paikallaan, kun menin vierelle. Harjoiteltiin sitä sitten muutama kerta ja hypyn tein viimeisen kerran niin, että palkkasin heittämällä, kun Rena oli esteen yli. Harjoittelin muutenkin paluuta koiran luo, sekä seistessä että maatessa. Seuraamisessa palkkasin täyskäännösten jälkeen.

Keskiviikkona sama paikka ja sama aika, eli treffattiin taas Jonna kanssa Anttilan parkkiksella - no, kellonaika taisi olla toinen kuin edellisenä keskiviikkona. Hioin koko alokasluokan liikerepertuaaria hyppyä lukuunottamatta. Luoksepäästävyyskin unohtui kyllä. Sen lisäksi noutoa, jonka tein ensin aivan kokonaisena liikkeenä ja se vaati vain parin askeleen taaksepäin juoksun, jotta saatiin homma loppuun asti. Yhden kerran Rena itse alkoi hakeutua kapulan kanssa sivulle, avustin sitä hieman ja kehuin paljon, kun luovutus tuli sivulta. Jos se sujuu näin "itsestään", niin noudossakin siirrytään suoraan sivulletuloon, vaikka aina olenkin ollut sitä mieltä, että haluan luovutuksen edestä...  Rena ei tunne oloaan kuitenkaan hyväksi edessäni, joten miksi kiusata meitä molempia.

Perjantai-aamuna sain itseni viimein Agitokolaan asti. Ensin tokotreenit, eli hyppy, seuraaminen, jäävät ja luoksetulo. Jäävissä palkkasin heti, luoksetulossa kävin palkaamassa paikallaistumisesta jne. Hypyn vaikeus oli edelleenkin paikallaan pysymisessä hypyn jälkeen.

Agilityssä treenasimme puomin ja keinun kontakteja targetilla, puolikkaita keppisarjoja, pimeää putkea sekä jenkkikäännöstä. Pitäisi vielä osata päättää, millä "merkitsen" jenkkikäännöksen Renalle. Pitänee kysyä viisaammilta. Rena sai pitää välissä noin viiden minuutin tauon, kun Ranti pääsi "treenamaan". Vähän seuraamista ja paljon leikkiä ja makkaraa - Ranti oli aivan ekstaasissa...